Kalaallit Nunaata ukiuunerata tungaanut

Snow2Rain (apummiit sialummut) Tasiilami paasissutissanik katersilluni sulinermit nalunaarusiaq, Tunu (immikkoortoq siulleq)

Tasiilami innuttaasut pillugit suleqatigiinnitsinni sammiviit antropologi (inuiaqatigiinni inooqatigiinnermi, periutsinillu ilisimatusarnermi) aamma sneklimatologi (silaannaap pissusaanik ilisimatusarnermi) ataatsimoortillugit suliaqarpugut. Paasiniarparput avatagiisit allanngoriartornerat inuiaqatigiinni aammalu avatangiiseq pillugu ilisimatusarnernit qanoq ilisimasat nutaat iluaqutaasinnaanersut. Una paasissutissanik katersanik nalunaarusiaq pingasunngorlugu agguarneqarsimavoq; immikkoortumi siullermi ilisimatusarnermi projektimut tunngavilersuutaavoq kiisalu tamatuma kingorna Tasiilamiinnitsinnit immikkoorluta isiginnittaatsit pissatta nalunaarusiornerannik imaqarluni.

Apummiit sialummut

Tasiilamut ukiorisseruttortoq tikikkatta fagit akimorlugit suleqatigiilluta paasissutissanik katersilluta suliaq Snow2Rain november 2021 aallartissinnaanngorparput. Projektip taaguutaa apummiit sialummut, imalt. Snow2Rain siunissami Kalaallit Nunaanni pisussatut ilimagisatsinnit tassa nittaannani siallernerulerumaarneranik tunngaveqarpoq. Tamanna siunissami allannguutissatut ilimagisaq suliatta ilisarnaataani ersersinniarneqarpoq, tamannalu ilisimatusartunit issittumi silaannaap pissusaanik ilisimatusarnermi ilisimalersimasanit tunngaveqartumik piumaartussatullu ilimagisamik tunngaveqarluni.

Tasiilap Kalaallit Nunaanni inissisimaffia ukiut tamaasa apiffiungaatsiartarpoq. Nunarsuarmi silaannaap allanngoriartornera pissutaalluni silaannaq kissatsikkiartorpoq ingammik issittup nunaani. Kalaallit Nunaanni kiannerulernera pissutaalluni ukiumi imaq sikuusartoq milliartorpoq aammalu imarmiit aalartarnera annertusiartorluni. Kiannera annertusiartortillugu imeq silaannarmi aalanngorsimasoq nakkaqqileruni ilimanaateqarluarpoq sialuttut nakkarumaartoq. Taamaattumik siunissami ilimagineqarpoq nittaattarnera annikinnerulissasoq siallernerulerumaarlunilu. Tamanna allanngoriartorneq projektimi paasiniarneqarpoq tamatumalu Tasiilami inuunerup pitsaassusaanut sunniutigiumaagai aamma paaserusunneqarlutik. Apummik misissuilluni uuttortaanerit aamma paasissutissat silaannaap pissuserisartagaanik pissarsiat akulerullugit taakkualu piffimmi ilisimasaqarluartut peqatigalugit paasiniaanitsinni tunngavigissavagut. Assersuutitut apummut uuttortaatit aputip qanoq ussiitsigineranik naatsorsuisartut atussavagut taakkualu saniatigut nammineerluta aputip portussusaa ussiissusaalu naatsorsussavagut. Tamakku periutsit atorlugit kissaatigaarput unammillernartut ilimagineqarsinnaasut paasisaqarfigilerumaarlutigit taakkualu paasissutissat Tasiilami innuttaasunut iluaqutaasinnaassasut kissaatingalutigu.

Kalaallit Nunaata kangiani, Tasiilaq

Tasiilaq, kangerluup ilusaa tasermut assigusoq pissutaalluni taamak atserneqarsimavoq, tunumi illoqarfiit annersaraat 1.900 missaanik innuttaqarpoq. Illoqarfik Ammassaliup qeqertaaniippoq. Oqaatiginiarneqartarpoq sunit tamanit ungaseqisumiittoq, peqqarniissinnaasoq avinngarussimasorlu nunataa kusanarluinnarpoq qaqqannguit, qaqqarsuit aasamilu kangerluit naasoqarluartut maannamuugallartoq apummik issusuumik qallersimapput. 

Angalanerput annertooq aallartippoq Københavnimiit Airbus 330-200-mik timmisartorluta Kangerlussualiarnermik, ullorlu taanna Nuummut Dash-8-200-mik ingerlaqqinnermik. Aqqutissat eqqarsaatigalugit angalanerput Nuummi ullormik minnerpaamik ataatsimik unnueqqaartariaqarnermik imaqarpoq, taamaattorli Nuummut aqqusaarnerput sivitsorparput tassani Greenland Science Week peqataaffigerusukkatsigu. Angalanitsinni misigisassagut annertusarniarlugillusooq timmisartumik ingerlaqqinnissarput anorersuarnera pissutigalugu kinguaattoorfiuvoq. Ullut marluk Nuummi sapernoreerluta imalt. Ullut marluk Nuummi nuannisareerluta Dash 8-200-mik Kulusummut aallarpugut tassanngaanniillu tikiffissatsinnut kiisami helikopter Bell 212 atorlugu 10 minutsit ingerlareerluta Tasiilamut tikippugut. Umiatsiat eqqaassanngikkaanni timmisartut ungasissumut angalanermut aqqutissatuaapput, ungasinnerusumukassagaannilu timmisartut kisimik aqqutissaallutik. Timmisartukkut angalanerput annertooq uagutsinnut takornariarnertut nuannerluinnartutut misigisaqarfiuvoq; timmisartumi igalaat killingani issiaveqartarnerput iluatsitsiffiulluarpoq, tassami qulaaniit takusinnaagatsigu qeqertarujussuaq nilleqisoq sermipilorujussuarmik apummillu qallerneqarsimasoq.

Kiisami Tasiilamut tikippugut, ukioq ataaseq piareersarsimalluta eqqarsaatit, oqallinnerit periusissanillu eqqartuinerit nassarlugit, tassalu suliaq aallarteqqaarmat aallartiffitsinnut tikippugut. Apeqqut pingaarneq kiserngoruppoq: ‘Sussaagut?’ Sap.akunnerini sisamani tamaaniinnissatsinni naatsorsuutigut isumassarsiagullu assigiinngeqisut ersarissivoq. Attaveqaqatigiinnerup ataatsimuulersissimavaatigut, ilinniarneq suleqatit sammivitik aallaavingalugit sulinerannut tunngasoq, atuartitsineq nammineq sammisamut tunngasoq, assigiinngissutsinik ataatsimoorfigisinnaasatsinnillu pingaarnersiuineq oqimaaqatigiisitsiniarneruvoq periarfissat suut angusinnaanerigut suullu angusinnaannginnerugut. 

Fagit akimorlugit ilisimatusarneq- pinngortitaq pillugu ilisimatusarneq, inuiaqatigiilerinermi ilisimatusarneq Tasiilamilu innuttaasut

Suleqatigiinnerput fagit akimorlugit ilisimatusarnermi projektiuvoq antropologi (inuiaqatigiinni inooqatigiinnermi, periutsinillu ilisimatusarnermi) aamma sneklimatologi (silaannaap pissusaanik ilisimatusarnermi) suleqatigiiffiusoq tassanilu Tasiilami innuttaasut suleqatiginissaat aamma ilaalluni. Suliassaq aallartiinnartoq pisut arlallit ataatsikkut pipput, paasisat nutaat amerlaqaat. Kisiannili taamaakkaluartoq `piffissamik atuinerput`sakkussatta pingaarnersarisimagaat paasinarsivoq, taassumalu saniatigut Tasiilami innuttaasunik suleqateqarniarnerput aallartisarparput. Ulluinnarni Tasiilami periutsit ilikkariartorpavut, assersuutigalugu qanoq inuit attaveqarfigisinnaaneri imalt. Qanoq illoqarfimmi pisunut malinnaaniarneq eqqarsaatigalugu paasivarput nammineerluni iliuuseqarnikkut pissutsillu allanngorarsinnaasut maniguuffigisariaqartut.
Projektitsinni killissarititaasut immikkuullarissumik suliatsinnik pilersitsipput, tassami apummik misissuinermi paasissutissanik katersanik aamma inuiaqatigiinni piorsarsimassutsit periutsillu assigiinngitsut (etnografisk)-iusut sammisarigatsigit. Projektimi suleqatigiiaraanerput pissutaalluni projektillu inuiaqatigiinni inooqatigiinnermi pissutsinik kiisalu silaannaap pissusaanik ilisimatusarnermik ikorfartuuffiummat paasivarput inuiaqatigiinni ileqqut periutsillu projektitsinnut qanoq pingaaruteqartiginerat. Suleqatigiit marluuvugut ph.d.-mullu ilinniaqqittuulluta ilisimatusarnerup silarsuaani sulinerput aallarnisarparput, ilisimatusarneq sammisarinikuusatsinnik ingerlaqqiffiuvoq, saniatigullu sammisarisimasaq alla projektitsinni ilanngulluni. Pisunik alapernaalluni misissuineq oqaloqatiginneriaatsit kiisalu allatanik nalunaarusiorneq. Sammisami pingaarnertut ukkataq tassaavoq ilisimatusartup innuttaasunik piffiup avatangiisaani inuuneqartut sunneeqatigiinneq aqqutigalugu ataatsimuulerneq innutaasullu ulluinnaat atugaat ilisimatusartup inooqataaffigalugit. Taamatut ataqatigiissaariniarnitta ilagaat sap.akunnikkaartumik badminton-ertartunut peqataasarneq, skakkertartunut peqatigiiffiani peqataaneq, erinarsoqatigiit sungiusarneranni peqataaneq, illoqarfimmi pisunut akuuneq soorlu nipilersortoqartillugu tusarnaariarneq imalt. Illoqarfimmi orpiup ikinneqarnerani peqataaneq imalt. Inuusuttunut juullerpaluttunik kaagiliornermut sammisaqartitsinermik neqerooruteqarnikkut. Taamatut inoqatinut periuseqarnerup piffimmi pisunut akuullualernissarput periarfissilluarpaa, tassanilu ilisimatusarnerput tulluussarparput, tassanimi piffimmi ernumassutsit ilisimatusarnittalu sammivia akulerupput, piffimmi pisunut akulerussinermik tunngaveqartumik. Ulloq siullermiit Tasiilami innutaasunik inussiarneqisunit tikilluaqqusaalluarpugut. Allaat atortutta ikkussuunneranni innuttaasut nammineq alapernaannerat pissutaalluni attaveqaqatigiinneq pilerpoq tassami innuttaasut ilisimatusarnitsinnut alapernaannerat attaveqaqatigiilluarnissamut periarfissiimmat. Ikiorneqarnissamut tunngasunik iluatsitsilluarpugut soorlu apummut uuttortaatitta ikkussorniarneranni innuttaasut avatangiisinik ilisimasaqarluartut sumiissusersiornerput ajornannginnerulersippaat. Ajornartorsiutigisinnaasatsinnik aammalu suliatta ingerlaavartinniarneranni innuttaasunik ikiuukkumasunik neqeroorfigitittuarpugut.