Apummut aqqarneq
Snow2Rain (apummiit sialummut) Tasiilami paasissutissanik katersilluni sulinermit nalunaarusiaq, Tunu (immikkoortup pingajuat)Maanna piffissanngorpoq uanga oqaluttuassallunga apummi angalasimanerput pillugu. Nalunngereernikuuara Tasiilamut tikikkumaarlunga ukiuusoq apereersimasorlu, aamma tamanna ulluinnarsiutigisussaallugu nalunngilara. Tasiilami ukiissamaarlunga nalunngilara aammami projektimi qulequtatta tamanna pisariaqartippaa. Kisianni ilimagisarnikuuara aputit assigiinngitsut arlaqalaassasut. Soorlu assersuutigalugu nivanneq, oqaloqatigiinnerit apummut tunngasut, apummik sisoortoqartillugu misigisat pissanganartut aammalu aput pissutaalluni angallannerit allaanerusut. Fagit akimorlugit ilisimatusarnerput uanga nammineq sammivinniit isigalugu: antropologi, inuit misigisimasaannik aallaaveqartoq. Inuiaqatigiit ilisimatusarfiginiarneranni inooriaasaanni peqataallunga akulerunniarninni ilisimatusarpunga inuit avatangiisaanni peqatigalugit, suleqatigiinneq issittumi ileqqorissaarneq periutsillu tasiilarmiut ileqqui ilisimatusarfigalugit, tamakku oqaatigineqarnikuunngitsunut allannguutaajumaartunut immitsinnut sunneeqatigiinnikkut anguniarpakka.
Sila inuillu peqatigalugit misigisat
Naalisakkamik inuiaqatigiinni inooqatigiinnermi misigisannik oqaluttuutissavakkit.
‘Ukiuusoq ullaajuvoq nipaatsoq; Qilak taartumik tungujorpoq. Ammassalimmi katersugaasivimmiippugut Tasiilami sissiugaq isikkivigalutigu, eqqissilluta kaffisorusaarpugut isikkivillu isiginnaarujoorlutigu. Kalaallisut erinarsuut raatiumi nipaatsumik appisimaarpoq. Erinarsuutip pisoq ersarissitippaa. Paasisorivarami nipilersortut atugaat silamut tunngasuusoq, aammalu paasiuminarsarlugu taallap ilaa nutserneqarsimavoq: ‘Nammineerluni suna tamarmi aaliangersorneqarneq ajorpoq, silarsuaruna Kalaallit Nunaanni naalagaasoq.’ Piteqqap pisorpalaartitsinera tusaasinnaavarput taamaattumik taallamut isumaqataalluta akuersaartutut misigisimavugut, silaannaq nillertoq illup putui aqqutigalugit malugisinnaavarput, tamanna weekend-i kingulleq pivoq.‘
Malugisinnaallugu Tunumi ilinniakkap annerpaartaa tassaasoq: ’Ilimagissanngilat pilersaarutitit isummat malillugu iluatsissasut.’ Tamanna siunnersuut suli aallarnatali tusareersimavarput. Taamaakkaluartoq eqqarsaatiginikuuara nuannerunartillugu aaliangersinnaanngisamik pilersaarutit allanngortariaqarsinnaanerat, tassa nammineq aaliangersinnaanngisat pisussanik aqutsisunngorsinnaanerat. Ajortumik aaliangersakkamik ataqatigiissakkamillu suliniarluni paasineqarsinnaagunaraluartoq isumaqarpunga periarfissama Tasiilamiinninni misilittagassarsiorlunga angalaninni periarfissat annersarigaat. Pisoq sammillugu isumaqalerpoq iperaanermik ilinniarfittut silallu ingerlaneranik aallaaveqartumik ingerlalerluni. Taanna Tunumi inatsisaavoq allaqqanngitsoq.
Anna Tasiilami nilleqisumi anorlertumilu apummi qaleriissarneqarsimasumi putuliorpoq.
Isigisara tamarmi aputaannaavoq
Aputip iluanut morsoriarta. Piffissarujussuaq seeqqugut tikillugit aputilimmiippugut. Sila allanngoriasaartarmat apummik uuttortaatitsinniittarpugut ulluni isikkiviluttuni, anorlersumi isseqisumilu: qannertorujussuarmi, nataqqornat kiinnatsinnut torartut, imalt. Anorip putuliara milikkaa. Tamakku misigisat taakkuupput uanga sneklimatologi-mik suliniarninni aqqusaagassarisimasakka. Taamaasillunga sammisannut nutaamut pulavunga apullu ilinniarfigilerlugu, klimatologi, paasissutissanik katersinermi aqqutissat aammalu nammineerluni misissuinerit. Antropolog-itut uannut suliassaammata Tasiilami kisimiillunga suliassakka piumassuseqarluarlunga pisunut uannut takornartaasut assigiinngissinnaaqisut paasiniaaffigaakka. Tamatuma nalaani Jorrit aallareermat unammillernartut pilersaarutaanngitsut naapikkumaakkakka naluakka. Ullut tamarmik misilittagassarsiorluni angalanertut ipput, soorlu Jorrit-ip paasiuminartumik oqaatigigaa: ’Kalaallit Nunaanniippugut taamaattumik malaatiinnarlugu takutitsissaagut.’
Tamatta immikkut isiginnittaaseqarluta, inuttut nammineq aamma sammivitta isikkiviatigut immikkut isiginnittaaseqarluta suliarput ilinniarfigaarput, taakkualu ataatsimoortillugit ilisimatusarnitsinnut Tasiilamilu innuttaasunut tutsinnissaat ilinniarfiupput. Takorlooruminarsarlugu, immikkoorluta putuliortarpugut imminulli nassaareqqittarpugut marluulluta pikkoriffitta pingaartinneratigut aammalu ilisimatusarnitta pilliuteqarfigineratigut. Suliatsinni immikkoortuni pingasuusuni takutinniagarput tassaavoq fagit akimorlugit ilisimatusarnitsinni nukittuffipput. Nammineerluta misigisatta oqaluttuarinissaat siaruarnissaallu pingaaruteqarpoq, taakkualu suleqatigiinnermi eqqartueqatigiinnikkut eqqarsaatigeqqittarnerisigut ilisimalikkagut. Tamatumuuna apererusulerpugut eqqarsaatigisartakkatta ammasumik oqallisiginissaannut. Ajornartorsiutit pilersarput suminerit aporfiginerisigut, takutittarpaalli suut piffinni aaliangersimasuni naliginnaasutut paasineqartariaqarnersut. Aputip pissusaanut tunngasunik oqariaatsinik pissuteqartumik ajutooraluarpugut, taakkualu ilisimatusarnerup silarsuaani sammivinni assigiinngitsuni assigiinngitsumik paasineqarsinnaasumik atorneqartarmata, taassumalu saniatigut ulluinnarni oqaatsit atorlugit paaseqatigiinniarneq ajutoorfigigaluarpagut. Taassumali nammineerluta ilisimatusarnitta itinerusumik paasiniarneranut pingaaruteqassusaanik takunnilerfigivagut, qanorlu immitsinnut inunnillu attaveqaraangatta paaseqatigiilluarluta attaveqaqatigiittassasugut ilikkarfigivarput. Puigornaguli, nammineq iliuuseqarluni taamungaannarlu pilersitsiniarsinnaaneq Tasiilami piginnaasarisinnaaneri pingaaruteqaqaat.
Piteranngilaattaa oqaluffitoqqamut maanna katersugaasiviusumut qaammatigeqisumi isikkivik.
Ataatsimoornermut ikioqatigiinneq
Jorrit-ilu Ammassalimmi katersugaasivimmut tikikkatta takorluugaavoq tassani ataatsimeeqatigeeqqaarnissarput, tassami isumaagami katersugaasivik ammaqqingajalersoq. Taamani takorluugarisimanngilara aaliangiussakka Tasiilami ataatsimoornermut sunniuteqarumaartut. Takugakkuli katersugaasivik ammaqqinnissaminut suli piareeqqajanngitsoq imaaliallannerinnarmi neqeroorfigaakka katersugaasivimmi torersaasinnaallunga. Tamatuma kinguneraa katersugaasivimmi natermik igalaaminernillu asaangaatsiarneq, aammalu paasivarput soqutiginaqisunik saqqummersitassaateqartoqartoq taakkualu oqaluttuassartaata tusarnaarnerisigut paasillugu Tunumi oqaluttuarisaanerup ilagilluinnaraat. Tamanna Ammassallip katersugaasivianik siunissaq ungasinnerusoq isigalugu suleqatigiinnermik tunngaviliivoq. Tassani ikinngutigiinneq ineritsikkiartoratsigu uannut tuppallernarpoq aammalu tassani ilinniarnermut periarfissanut peqataasinnaanera tuppallernarpoq. Ilisimatusarneq kisiat pinnagu inuiaqatigiinnulli suut pingaaruteqarneri maluginiarlugit Tasiilami innuttaasunut oqaluttuarisaanerisa saqqummerseqqissinnaanerat eqqarsaatigalugu ikiuussinnaanerma innuttaasunit qutsatigineqaqaaq, tassami saqqummersitat Tasiilarmiunit pingaaruteqaqigamik.
Kaffip nukinga
Apummi sammisatta saniatigut sammisartakkatta pingaarnerit ilagaat ‘kaffisorusaarneq’. Inunnik aggersarneqartarpugut angerlarsimaffimminnut allaffimminnulluunniit kaffisoriartoqqusisunik. Immitsinnut kaffisorusaajutigalugu ilisaritittarpugut suliagullu oqaluttuarisarlugit. Oqaluttuaqattaattarpugut illartarluta aammalu eqqissilluta nipaatsumi isikkivigeqisumilu kaffisorusaartarpugut. Sunaluunniit oqaloqatigiinneq kaffisorusaarnermi pilersarpoq. Oqaloqatigiinnerit suugaluarpataluunniit ataatsimiinnerugaluarpalluunniit kaffi amigaatigineqassanngilaq. Aamma kaffillernermi tamanna ileqquuvoq qallunaatoorlugu ‘kaffemik’. Kaffisorusaarnermi sunarujussuaq pisinnaavoq. Kaffillernermi oqaluttuanik ingerlatitseqqinnissamut ammaassisuuvoq aammalu pisimasunik eqqaamasanik kingumut utersaarfiusarluni siunissamilu takorluulersitsisarluni. Ulluinnarsiutaavoq ileqqunik pilersitsiffiusoq tassanimi pisimasut ataatsimoorluta misigisarpavut aammalu oqaluttuat uagutsinnut oqaluttuarineqartut inuunermut tunngasut immitsinnut qaninnerulertuusisitsisarput. Ilisimatusarnitsinnut iluaqutaasumik Jorrit-ilu oqallittarnerpassuagut, oqaloqatigiittarnerpassuagut, suliassamik aallarteriarfissagut alloriarfissaguttalu tullii kaffisornermi aamma pisarput. Minnerunngitsumik naggataatigut kaffip kissalaarnera suusupagineqassanngilaq, ingammik akunnerpassuarmi silamiinnikuulluni nillertumi.
Nerriviup kaffisorfissap qalilersornera.
Kaffisornissamut piffik ilorrisimaarnartoq.
Tasiilamiilluni
Marluulluta sap.akunnerini sisamani Tasiilamiinnitsinni unammillernartut annersaasa ilagaat Jorrit-ip uangalu piffissaliussap killissaanik assigiinngitsunik isumaqaratta. Tamanna isigineqartarpoq paasissutissanik katersuinissatsinnut pulariarfittut. Taamaakkaluartoq uannut qaammatini arfineq pingasuni Tasiilamiinnissannut aallartiffiuvoq, uffali Jorrit-imut sap.ak.sisamani Tasiilami suliffiuvoq inunnik naapitaqarnermik ilisimatusarnerullu aallartisarnerinik imaqartoq, nangikkumaartorlu juunip qaammataani Tasiilamut uteqqippat. Uanga piffissamik atuinissatsinnut ernumassuteqanngitsunga Jorrit suliatta piffissami aaliangersimasumi ingerlanissaa ernumagaa. Tamanna oqimaaqatigiisitsiniarnermut ajornakusoorsinnaavoq, eqqaamasariaqarpormi innuttaasunik suleqateqarniarneq innuttaasunullu iluaqutaasumik suliniarneq piffissamik annertuumik pisariaqartitsimmat. Qularinngilara taakkua sap.akunneri sisamat suliatsinnut aallartilluarfiusimasut, tassanimi takussutissiarisinnaalersimavarput innuttaasunik suleqateqarniarnermi inooriaatsip pulaffiginiarnerata oqaloqatigiittarnerillu aallartittarneri eqqarsaatigalugu ernumanartoqarnera, tamannalu innutaasunik ilisarineqarluarluni ilassilluarneqartarpoq. Jorrit-ip aallarneraniit piffissaq uannut eqqumiillunilu pissanganarsimavoq. Piffissaavoq uanga nammineerlunga ilisimatusarnerput sinnerlugu saqqumisissallugu suliassartailu nammineerlunga suliarissallugit maannalu Jorrit ungasianiit utikaffigisarlugu, uanga taakaniinninni Tasiilami. Qaqqarsuit igalaanniit isigileraangakkit nuannaartarpunga qilanaaralugulu qaammatini tulliuttuni suugaluartunik pisoqarumaarnera.
Isikkivik Tasiilami illoqarfik qaqqarsuarnik tunuliaqutilik.
Allattut Anna Burdenski
Kalaallisut nutserisoq Nukánguak´ Kristiansen
Assiliisut Anna Burdenski aamma Jorrit van der Schot
Allanneqarpoq APRI suleqatigalugu, Østrigske Polarforskningsinstitut